Kudos, jossa jokainen lanka asetetaan aina silmukaksi samalle neulalle, kutsutaan ketjukudokseksi.
Langanasennusmenetelmien erojen vuoksi se voidaan jakaa suljettuun punontaan ja avoimeen punontaan, kuten kuvassa 3-2-4 (1) (2) on esitetty.
Punotun ketjurakenteen silmukoiden reunojen välillä ei ole yhteyttä, ja se voidaan kutoa vain kaistaleen muotoon, joten sitä ei voida käyttää yksinään. Yleensä se yhdistetään muihin järjestelmiin loimineulonnan muodostamiseksi. Jos punottua kudosta käytetään paikallisesti loimineulonnassa, koska vierekkäisten reunojen välillä ei ole vaakasuoraa yhteyttä silmukoiden muodostamiseksi, punottu kudos on yksi silmukoiden muodostamisen perusmenetelmistä. Punotun rakenteen pituussuuntainen venyvyys on pieni, ja sen venyvyys riippuu pääasiassa langan elastisuudesta.
Kudos, jossa kukin lanka asetetaan vuorotellen kahdelle vierekkäiselle neulalle ympyrän muodostamiseksi, kutsutaan loimi litteäksi kudokseksi, kuten kuvassa 3-2-5 on esitetty.
Loimikudosta muodostavat kelat voivat olla suljettuja tai avoimia tai suljettujen ja avoimien sekoitus, ja kaksi vaakasuoraa viivaa muodostavat täydellisen kudoksen.
Kaikissa litteän kudoksen silmukoissa on yksisuuntaiset jatkoviivat, eli langan sisääntulo- ja ulostulojatkoviivat ovat langan toisella puolella. Lanka kaartuu langan rungon ja jatkoviivan liitoskohdassa langan joustavuuden ansiosta. Yritä suoristaa lanka niin, että kierteet ovat kallistuneet vastakkaiseen suuntaan kuin jatkoviiva, jotta kierteet muodostavat siksak-muodon. Silmukan kaltevuus kasvaa langan joustavuuden ja kankaan tiheyden kasvaessa. Lisäksi langan silmukan läpi kulkeva jatkoviiva painaa langan rungon toista sivua, jolloin lanka kääntyy kohtisuoraan kankaan kanssa. Harmaan kankaan ulkonäkö on molemmilla puolilla samanlainen, mutta käpristymisominaisuus heikkenee huomattavasti, kuten kuvassa 3-2-6 on esitetty.
Kudos, joka muodostetaan asettamalla jokainen lanka peräkkäin kolmelle tai useammalle neulepuikolle ympyräksi, kutsutaan loimisatiinikudokseksi.
Tämän tyyppistä kudosta kudottaessa tanko asetetaan asteittain samaan suuntaan vähintään kolmessa peräkkäisessä vaiheessa ja sitten vuorotellen vastakkaiseen suuntaan. Koko kudoksen läpi kulkevien neulojen lukumäärä, suunta ja järjestys määräytyvät kuvion vaatimusten mukaan. Kuva 3-2-2 esittää yksinkertaista loimisatiinikudosta.
Joustinneuleen loimi-tasakudos on kaksipuolinen kudos, joka neulotaan kaksoisneulakerroksisella loimineulekoneella. Etu- ja takimmaisen neulakerroksen puikot porrastetaan neulomisen aikana. Joustinneuleen litteän rakenteen rakenne on esitetty kuvassa 3-2-9.
Ulkonäöltään loimi- ja litteäkudonta on samanlaista kuin kudeneulotulla joustinneuloksella, mutta sen sivuttaispidennys ei ole yhtä hyvä kuin jälkimmäisellä jatkolankojen olemassaolon vuoksi.
Julkaisun aika: 27.10.2022